Kieli Valikko
jättiläiskuva_blogi

Projekti-Instituutin blogi

6.8.2012 10.31

IPMAn Käyttäytymispätevyydet – osa 3 Itsehillintä

Rita Murray

Kuulostaa aivan itsestäänselvältä,  että itsehillintää täytyy jokaisella aikuisella ihmisellä olla työelämässä – ”apinan raivon” voi jättää sinne yksityiselämän kärhämiin….

Mutta kuinka on? Oletko ollut työpaikassa, jossa jollain – tarpeeksi vaikutusvaltaa tai tunnevaltaa omaavalla – ihmisellä on taipumuksenamenettää malttinsa hyvin herkästi? Tällöin jokainen on varuillaan, tarkkailee ”merkkejä” ja kuulostelee jatkuvasti ympäristöään. Miten tarpeetonta energian tuhlausta vain siksi, että joku ei osaa olla ihmisiksi!

Projektipäällikkö, joka ailahtelee ja leimahtelee herkästi luo nopeasti epävarmuuden ilmapiirin omaan projektiinsa.

Projektipäällikkö, jolla on itsehillintää, kestää paineisia tilanteita ja työskentelee silloinkin systemaattisesti. Itsehillintä tulee näkyviin esim.muutostilanteissa. Eikö projektien johtaminen ole hyvin paljolti juuri muutosten johtamista ja ihmisten johtamista muutostilanteissa? Väitän, että projektipäälliköllä on oltava muutoksensietokykyä ja joustavuutta. Joustavuus käyttäytymisessä tai sen vähyys tulee näkyviin juuri muutoksissa ja ongelmallisissa tilanteissa. Mitä stressantuneempia olemme, sitä vähemmän meistä löytyy joustavuutta ja halua huomoida muiden toiveita ja tarpeita.

Kropallemme on ihan samantekevää johtuuko stressi kotiin tai työhön liityvistä tilanteista. Maltin menetys stressitilanteissa on puhdasta biokemiaa! Stressi klikkaa mantelitumaketta aivoissamme, joka toimii ikäänkuin hälytyksenä ylikuormittumiselle.

CRF- hormonia alkaa erittyä ja  sitä seuraa stressihormonien, kuten kortisolin, vyöry. Kun hormonimyllerrys on kerran käynnistynyt, pysyvät ne elimistömme kiusana melkoisen pitkään. Kiusana ainakin silloin, jos tarkoituksena ei ole paeta todellista uhkaavaa vaaratilannetta vaan syynä on lähinnä tunteita kuohuttava tilanne töissä.

Kiihtyminen vaikuttaa korkeimpiin kognitiivisiin keskuksiin aivoissa siten, että veri ohjautuu niistä pois, jolloin aivot ohjavaavat meitä primitiivisempään käyttäytymiseen. Luolamies hyökkäsi sopivan kokoisen saaliin kimppuun, projektipäällikkö voi sen sijaan huomata karjuvansa täyttä kurkkua, paiskovansa ovia tai olemalla vain muuten uskollinen omalle suosikkidefenssilleen….

Yllättävät muutokset voivat laukaista defensiivisen käyttäytymisen, jolloin ao. henkilö kokee tilanteen jollain tavalla uhkaavaksi. Silloin emme eroa luomakunnan muista kavereista: hyökätään, paetaan tai leikitään kuollutta. Defensiivinen käytös oikeassa paikassa on aivan paikallaan. Ilman tätä universaalia reaktiota ei ihmiskunta olisi hengissä enää!

Stressitilanteessa emme ole työssä parhaillamme, koska hormonit vievät resurssejä työmuistilta, jolloin vaarana on huonot päätöksethajamielisyyden kasvaessa.

Tunneälykäs ihminen ymmärtää omia tunteitaan ja pystyy käsittelemään turhautumistaan.  Itsensä hyvin tunteva henkilö tunnistaa myös oman stressitasonsa ja tietää milloin levätä ja miten rentoutua.

Hän osaa asettua muidenkin asemaan ja huomaa myös, milloin projektiryhmällä on liikaa paineita.

Oman käyttäytymisen esimerkin vaikutus korostuu juuri projektin ”tulipalotilanteissa”. Rauhallinen kommunikaatio luo  ilmapiirin, jossaluottamus säilyy ja kriiseistäkin selvitään paremmin.

Rita Murray toimii Suomen Projekti-Instituutissa seniorikonsulttina  ja coachina

  • IPMA Competence Baseline Käyttäytymispätevyydet
  • Peili™Johtajuusarvio www.peiliconsulting.com
  • Goleman: Tunneäly työelämässä

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi