Kieli Valikko
jättiläiskuva_blogi

Projekti-Instituutin blogi

24.2.2016 12.10

Jos tavoitteesi on osallistua maratoniin, vedätkö vain leukoja?

Teppo Nurminen

Jos olisin huipputason pikajuoksijan valmentaja, antaisinko urheilijan kehittää pelkästään vasenta reisilihasta? Tai pyytäisinkö maratoonaria treenaamaan vain leuanvetoa, jos se sillä hetkellä tuntuisi hyvältä idealta? 

Vai analysoisinko ehkä, mitkä ovat ne osatekijät, joita menestymiseen tarvitaan ja laatisin harjoitusohjelman, joka vie suorituskykyä tasapainoisesti kohti tavoitetta? Jos joku osaisi minulle valmentajana esittää kysymyksen näin provosoivassa muodossa, olisi selvää, että valitsisin jälkimmäisen tavan. Suunniteltu ja tasapainoinen reitti mittauspisteineen tuntuisi itse asiassa ainoalta mahdolliselta keinolta.

Seuraavaksi minussa heräisi kysymys siitä, mitä on se ”tasapainoinen” kehitys? Mistä tiedän, mitkä ovat ne tekijät, joiden tasapainoinen parantaminen hyvään suoritukseen vaaditaan? Millä kaikilla mittareilla tasapainoa yleensäkään tulisi mitata?

Urheilussa konkreettisia onnistumisen mittareita on paljon, mutta yrityksiä kehitetään yllättävän usein pelkällä vaistolla. Jos tuntuu, että hetken muoti vaatii meidän olevan hyviä kyykyissä ja lankuttamisessa, unohdamme välillä miettiä mitä hyötyä noista taidoista mahtaisi olla. Saatamme harhautua tekemään voimalajin harjoituksia vaikka olemme taitoalalla. Yhtä lailla saatamme harjoittaa pelkästään hienomotorisia taitoja silloinkin, kun lajimme vaatisi raakaa voimaa.

Todellisessa elämässä harhaan ajautuminen ei tietysti ole aina näin räikeää, vaikka melko erikoisia ratkaisuja välillä vastaan tuleekin. Vaiston merkitystä ei tule kokonaan ohittaa, ja varsinkin aloittavalla yrityksellä ketteryys on vielä yksi sen suurimmista eduista. Sanotaan, että mikäli jokin asia pistää vaistomaisesti vastaan, tulee pyrkiä tunnistamaan, mikä on se alitajuinen ”tietoni”, joka kehottaa minua välttämään kyseistä tekemistä. Sanotaan myös, että vaikka intuitiomme olisi voimakkaasti jonkin tekemisen puolella, tulee tekemisen hyödyt silti analysoida.

Mitä tiukempi kaarre, sitä tärkeämpää on tasapainon säilyttäminen

Kun yrityksen toiminnan laajuus kasvaa, ei kukaan pysty pitämään yksikkönsä tulevaisuuden kokonaiskuvaa käsissään ilman apuvälineitä. Silloin, kun halutaan nousta piiritasolta valtakunnalliselle tai kansainväliselle tasolle, laaditaan organisaatiolle harjoitusohjelma. Visiot, hyödyt, tavoitteet ja välietapit kuvataan, ja harjoitusohjelmaa noudatetaan. Mikäli kunto ei jossain kohden ole odotetun mukainen, tulee rakenteiden sallia ohjelman soveltaminen tilapäisesti toisinkin. Mahdollista – ja suotavaa – tulee olla sellaisen ketterän ilmapiirin luominen, jossa tilanteiden muuttuessa on mahdollista muuttaa myös keinot. Liian usein näkee ihmisten tarrautuvan jo uppoaviin projekteihin vain siksi, että niihin on jo käytetty paljon rahaa. Suurenkaan laivan kääntäminen ei kuitenkaan saisi vaatia tilaa koko Suomenlahden leveydeltä mikäli olosuhteet vaativat nopeaa kurssinmuutosta. Tiukassa kaarteessa tasapainon säilyttäminen tulee entistäkin merkityksellisemmäksi.

Organisaation kehitysohjelma on verrattavissa huippu-urheilijan harjoitusohjelmaan. Meillä täytyy olla visio siitä, millaiseksi haluamme tulla ja mitä haluamme saavuttaa. Meidän täytyy myös luoda olosuhteet, joissa kehittyminen on mahdollista. Lisäksi meidän tulee kyetä mittaamaan eri osa-alueiden kehittymistä, eli pitää huoli aikaansaamisen vauhdista ja suunnasta. Meidän tulee pystyä reaaliaikaisesti näkemään kokonaiskuva toiminnastamme, ja kokonaiskuvan on oltava niin konkreettinen, että tiedämme koko ajan, mikä kehitys-, toimitus- tai tuotesalkkumme arvo meille on.

Meidän tulee nähdä, onko meillä meneillään paitsi kaikkia osa-alueita kehittäviä projekteja, toteutuuko tasapaino myös projektien riskitasojen ja laajuuden suhteen. Onko meillä ehkä meneillään vain ”peruskauraa”, inkrementaalista kehitystä, kun todelliseen menestykseen vaadittaisiin radikaaleja innovaatioita, suuremman riskin omaavaa disruptoivien tuotteiden tai palvelujen kehittämistä? Tällaisen kokonaisymmärryksen voimme saada vain, mikäli meillä on ajan tasalla oleva projektisalkku, ja siinä työkalut tasapainojen tarkasteluun.

Maailmanluokan tasoon johtavaa optimointia voi tapahtua vain silloin, kun siilot on purettu, eikä reisilihas enää kehitä itseään eri suuntaan kuin hauis. Millä tavoin sinä huolehdit huippu-urheilijasi kunnosta?

Johtotasolle räätälöityjä treenivinkkejä projektisalkun ja strategisten ohjelmien johtamiseen sekä liiketoimintahyötyjen varmistamiseen löydät täältä: https://www.projekti-instituutti.fi/koulutuskalenteri/johdolle

 

Teppo Nurminen 

Kirjoittaja on Suomen Projekti-Instituutti Oy:n toimitusjohtaja. Hän toimii myös johtamisvalmentajana ja projektikonsulttina eri toimialoilla taiteesta talouselämään.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi