Kieli Valikko
jättiläiskuva_blogi

Projekti-Instituutin blogi

31.1.2018 12.03

Kolmiosta tuli timantti! Tavoitetimantti-menetelmällä priorisoit projektin tavoitteet selkeästi

Hanna Andersson

Monelle valmennuksiimme osallistuneelle tuttu Tavoitetimantti on käytännön työväline projektin tavoitteiden priorisointiin ja hyötyjen ohjaamiseen. Se ohjaa näkemään, miten projektin toteutuksen tavoitteet korreloivat liiketoiminnallisten tavoitteiden kanssa.

Perinteisen tavoitekolmion kulmat muodostavat projektin toteutuksen tavoitteet eli aikataulu, budjetti ja yksi päätuotos. Kun päätät priorisoida yhtä kulmaa, se tarkoittaa, että joku muu joustaa; jos suunnitellun tuotoksen aikaansaaminen vaatii, että aikataulua venytetään, tarkoittaa se että budjetin on joustettava suurempiin työkustannuksiin. Tai jos on päätetty, ettei budjettia saa ylittää, saattaa se tarkoittaa, ettei tuotokseen pystytä saamaan kaikkia suunniteltuja ominaisuuksia.

TavoitekolmioKlassinen tavoitekolmio

Kun kolme kulmaa ei riitä: Tavoitetimantti on moniulotteinen työkalu

Käytännössähän projektin tavoiteltuun tuotokseen liittyy kuitenkin yleensä useampi laadullinen tai määrällinen kriteeri tai vaatimus, jotka nekin on priorisoitava sekä keskenään että suhteessa aikataulu- ja budjettitavoitteeseen.  Jos projektissamme esimerkiksi rakennetaan uusi tuotantolinja suklaan valmistukseen, saatamme tavoitella vaikkapa

  1. tiettyä tuotantokapasiteettia,
  2. tiettyä hyvää tulosta makutestissä sekä
  3. pientä virheprosenttia tuotantolinjan testiajossa.

Tavoitetimantti on Projekti-instituutissa kehittämämme menetelmä projektin tärkeimpien tavoitteiden priorisointiin – eräänlainen jalostettu versio tavoitekolmiosta. Nimensä menetelmä sai siitä, että kuvissa timantissa on usein kuusi kulmaa, eli tavoitteita voisi aikataulun ja budjetin lisäksi listata neljä. (Menetelmä kehitettiin aikoinaan tiettyyn asiakastarpeeseen, jonka myötä sen alkuperäinen työnimi oli suklaapupumenetelmä…)

Kun ”kulmia” on käytettävissä useampi kuin kolme (eikä niitä siis tarvitse olla kuusi, vaan tarpeen mukaan enemmän tai vähemmän, kuten alla olevassa esimerkissä viisi), voidaan aikataulun ja budjetin lisäksi listata kaikki tärkeimmät tuotostavoitteet ja asettaa ne prioriteettijärjestykseen (kuvan esimerkissä asteikolla 1 – 5):

Tavoitetimantti"Suklaapupumenetelmä" josta jalostui Tavoitetimantti


Millä todennäköisyydellä onnistumme, ja paljonko voimme tavoitteista joustaa?

Kuten kuvasta näemme, tärkeysjärjestyksen lisäksi Tavoitetimantti havainnollistaa myös

  • odotetavissa olevan epävarmuuden kunkin tavoitteen toteutumiselle: epävarmuus arvioidaan kolmiportaisella asteikolla, esimerkiksi High – Medium – Low
  • toleranssin poikkeamille näistä arvoista: jokaiselle tavoitteelle määritellään hyväksyttävä poikkeama, esimerkiksi paljonko budjetista tai aikataulusta voidaan joustaa, tai minkä verran pienempi tuotantokapasiteetti on vielä hyväksyttävissä. Toleranssi toimii hälytysrajana; sen ylittäminen vaarantaa koko projektin business casen, eli liiketoiminta-arvon.

Tavoitetimantti tukee projektin ohjausta monella tapaa

Näin menetelmä siis tukee hyötyjen ohjaamista. Se kertoo muun muassa, missä projektin valvonnan ja ohjauksen painopisteen tulisi olla (korkeimmassa prioriteetissa), tukee muutos- ja riskienhallintaa (osoittamalla selkeästi, mihin tavoitteisiin liittyy eniten epävarmuustekijöitä). Aikataulu- ja budjettitavoitteet puolestaan ohjaavat myös resursointia, ja visualisointi kokonaisuudessaan tukee projektin sisäistä viestintää.

Näiden esimerkkien lisäksi menetelmä tukee useita muitakin projektinhallinnan näkökulmia projektiorganisaation eri roolien edustajien työssä.


Tavoitetimanttia opit soveltamaan monipuolisesti ja rooliasi tukien projektipäällikkövalmennuksissamme sekä johdolle suunnatuissa Liiketoimintahyötyjen varmistaminen projektissa -valmennuksissamme ja räätälöidyissä omistaja- ja ohjausryhmävalmennuksissamme.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi