Kieli Valikko
Projekti-Instituutin blogi

Projekti-Instituutin blogi

13.2.2018 11.11

Kuka enää projektipäällikköä tarvitsee?

Johanna Leviäkangas

Puolisen vuotta sitten Annika Oinonen pohti blogikirjoituksessaan ketterää projektisuunnittelua. Jatkan projektipäällikköaiheesta, koska olen törmännyt väitteeseen: ”Meillä ei enää ole projektipäälliköitä, koska kehitämme ketterästi.”

Usein puurot ja vellit sekoitetaan, kun puhutaan projektijohtamisen ja ketterän kehittämisen vastakkainasettelusta. Vastuuntuntoisessa organisaatiossa myös ketterän kehittämisen tuotoksia seurataan ja ohjataan johdon toimesta, mikä vaatii projektipäälliköltä (tai miksi tätä vastuuroolia ketterässä maailmassa kutsutaankaan) uudenlaista osaamista ja asennetta.

Kenellä on kokonaisuus ja langat käsissään?

Ymmärrän, että esimerkiksi softaa toimittavassa yrityksessä palvelun jatkuva ketterä kehittäminen voi ottaa paikkansa ja tuottaa arvoa asiakkaille ja sitä voidaan tehdä itseohjautuvan tiimin toimesta, mutta miten ketterä voi olla vaikkapa kehitysprojekti, jossa on paljon ulkoisia riippuvuuksia vaikkapa laitetoimituksiin, integraatioita järjestelmien välillä, uusien toimintatapojen ja järjestelmien koulutuksia ja laajaa muutosjohtamista? Jättäisitkö tämäntyyppisen kehittämisen suunnittelematta, projektoimatta ja varsinkin johtamatta?

ketteräpp

Edellä kuvatussa kokonaisuudessa vaikkapa yhteen prosessiin kuuluvaan järjestelmään on voitu tehdä ketterä toteutus, mutta luultavasti sitäkin on joutunut jollakin tasolla koordinoimaan vaikkapa liitännäisjärjestelmien kehittämisen kanssa. Onnistuuko tämä ilman perinteistä projektipäällikköroolia?

Kermat kahden kakun päältä – yhdistä projektipäällikkörooliin ketteryyttä

Olen vannoutunut ketterän kehittämisen fani, mutta olen myös kokenut projektikonkari ja sielultani projektipäällikkö. Siksi haluan yhdistää nämä asiat omassa osaamisessa ja jatkossa myös omien valmennettavieni osaamisessa.

Toimin edellisessä työssäni pitkään projektipäällikkönä ketteröityvässä ympäristössä. Jo ennen kuin strategian ohjaamaa ketterää muutosta alettiin varsinaisesti toteuttaa kehitystoiminnassa, otin omaan projektipäällikkötyöhöni elementtejä ketteristä arvoista ja menetelmistä ja koimme ne projektitiimieni kanssa toimiviksi ja projektityötä helpottaviksi. (Tiedän tämän, koska loimme palauteluuppeja projektin varrelle.)

Esimerkki eräästä projektista:

  1. Projektin viikkopalaverien sijaan pidimme 15 minuutin päiväpalavereja, seiniä, kuten niitä kutsuimme. Kävimme nopeasti läpi edelliset tehtävät ja niiden etenemisen, seuraavat tehtävät ja ongelmat. Ongelmien ilmaantuessa sovimme pikaisesti, ketkä jatkavat tämän aiheen työstöä erillisessä palaverissa (ja usein tämä porukka jäi seinän jälkeen keskustelemaan ko. ongelmasta muiden jatkaessa projektiin liittyviä muita hommia.) Tämä lisäsi läpinäkyvyyttä projektin kaikkien henkilöiden, myös projektipäällikön, tekemisiin, vähensi sähköpostin ja tiedotus- ja raportointiluonteisten kokousten määrää huomattavasti ja johti loistaviin tuloksiin. Myös tehtävien priorisointi tapahtui päivittäin ja esiin nousevat muutostarpeet voitiin sisällyttää projektin tekemisiin ilman suurta byrokratiaa ja tuskaa epäonnistumisesta.
  2. Päätöksiä tehtiin ohjausryhmien ja projektipäällikön sijaan mahdollisimman paljon tiimissä. Usein nämäkin seinillä. Tämä mahdollisti paitsi virtaustehokkuuden, myös projektin ohjauksen kuormittamisen juuri sopivilla asioilla ja ohjausryhmän fokuksen säilymisen olennaisissa asioissa.
  3. Otin johtamisroolini palvelutehtävänä: sparrasin ja mentoroin, en jakanut tehtäviä (varsinkaan sähköpostilla ja/tai excelillä) ja raivasin esteitä tiimini työn tieltä. Käytännössä likasin käteni siinä missä tiiminikin. 

Ketterän johtamisen ytimessä on reagoiminen ympäristöön ja ihmisiin

Projektipäällikkö voi halutessaan johtaa projektiaan suunnitelman mukaan ja ketterästi. Mitä ylipäänsä on ketterä johtaminen?

Se on ketterää toimintaa tukevaa johtamista.

Se on palvelevaa, osallistavaa, esimerkillä johtamista.

Se on nopeaa, hyötyihin perustuvaa päätöksentekoa siellä, missä työkin tehdään: tiimissä.

Se on jatkuvaa oppimista.

Mielestäni projektipäällikön rooli siis on yhä tarpeen, päivitetyllä osaamisella varustettuna. Mitä mieltä sinä olet?


Johanna toimii Suomen Projekti-Instituutissa konsulttina ja valmentajana, intohimonaan ketteryys.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi