Kieli Valikko
jättiläiskuva_blogi

Projekti-Instituutin blogi

18.2.2016 15.28

Kuulumisia projektitoimistoista: tarmokas kehittämistyö on tuottanut tulosta

Hanna Andersson

Haastattelimme kolmea julkisen sektorin organisaation PMO-ammattilaista ajankohtaisista kehittämistoimista sekä osaamisen kehittämisestä Projektitoiminta -lehden juttuun toukokuussa 2014. Mitä heidän projektitoimistoihinsa tänään kuuluu? Ainakin salkunhallinnassa on tehty isoja edistysaskeleita, PMO:n rooli on vahvistunut entisestään, ja tekemistä riittää jatkossakin.

Haastattelimme kolmea julkisen sektorin organisaation PMO-ammattilaista ajankohtaisista kehittämistoimista sekä osaamisen kehittämisestä Projektitoiminta-lehden juttuun toukokuussa 2014.

Yhteyttä on sittemmin pidetty ja yhteistyötä jatkettu näissä ja muissa merkeissä. On ollut mielenkiintoista seurata, miten kehittämistyö kantaa hedelmää ja minkälaiseksi projektitoimistojen rooli vakiintuu. Ainakin salkunhallinnassa on kaikissa organisaatioissa päästy tasoa ellei toistakin ylemmäs, ja projektitoiminnan kytkös strategian toteuttamiseen on vahvistunut. Muun muassa ohjelmajohtaminen, resurssien hallinta ja digitalisaatio ovat tapetilla nyt.

Alla Kuntaliiton Tiina Rinne, Kela IT:n Riitta Savolainen-Mäntyjärvi ja Palkeiden Nisse Rimpilä kertovat, mitä kahdessa vuodessa on saatu aikaiseksi ja mikä nyt on ajankohtaista. Kaikki haastatellut ovat PM Master™ -valmennusohjelman alumneja sekä CPMO™ -sertifioituneita.

 

Tiina Rinne, Kuntaliitto:

”Kaksi vuotta on lyhyt aika, kun kohteena on organisaation projektikulttuurin kehittäminen. Haasteisiin suhteutettuna olemme edistyneet kohtuullisen hyvin. Projektitoiminnan merkitys strategian toimeenpanossa ja toiminnan uudistamisessa on nykyisin tunnistettu ja tunnustettu.

Salkunjohtaminen on vahvemmin strategian toimeenpanoa ja toiminnalle asetettujen kokonaishyötyjen toteutumista tukevaa. Emme puhu enää projektisalkusta, vaan toimintasalkusta, joka käsittää Kuntaliiton keskeisimmän toiminnan.  Salkunhallinnan ja -työkalun avulla konkretisoimme organisaatiomme strategian toiminnaksi ja kaikille näkyväksi. Avasimme toimintasalkun sisällöt myös visuaalisessa muodossa avoimessa verkkopalvelussamme.

 

Työ projektijohtamisen tasolla on myös jatkunut. Kehitimme edelleen projektijohtamisen mallia jäsenkuntiemme hyötytavoitteiden toteutumista paremmin tukevaksi. Kyseessä on entistä vahvemmin yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuva projektijohtamisen malli.                      

Vuosi 2016 avautuu mahdollisuuksien vuotena. Käynnistimme juuri ohjelmajohtamisen mallin kehitystyön, jolla tavoittelemme yhteistyössä jäsenkuntiemme kanssa, vahvempaa roolia suomalaisen yhteiskunnan uudistajana ja kehittäjänä. Uskomme, että ohjelmajohtaminen avaa meille uusia mahdollisuuksia laajojen ja kompleksisten kehitystavoitteidemme toteuttamiseen.”

 

Riitta Savolainen-Mäntyjärvi, Kela IT:

”Kelan PMO on vakiinnuttanut asemaansa edelleen. Salkunhallinta ja etenkin sen muutoshallinta on saanut aikaisempaa enemmän painoa projektitoiminnan suunnittelussa, ja siten kytkeydymme tiukasti Kelan strategiaan. Projektien hyväksyminen salkkuun on myös tarkentunut.”

 

Nisse Rimpilä, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus:

”Vuoden 2015 Palkeissa päästiin hyvälle tasolle projektisalkun johtamisen osalta. Tällä hetkellä kaikki tunnistetut kehityskohteet luokitellaan samalla projektiluokittelumallilla, jonka perusteella tehdään päätöksen projektin käynnistämisestä sekä käytettävästä projektimallista. Projektien raportointi on vakiintunut projektisalkkuvälineen käytön laajentamisen myötä. Projektiosaamisen kehittämisen puolella on panostettu edelleen omistajuusroolien ja ohjausryhmätyön kompetensseihin, mutta samaan aikaan on jatkettu myös projektijohtamisosaamisen vahvistamista IPMA C -sertifioinneilla sekä Projektijohtamisen JET-tutkinnoilla. 2015 pilotoitiin myös resurssisuunnitteluvälinettä ja tehtiin päätökset välineen käytön laajentamisesta.

Vuoden 2016 osalta projektisalkun ohjaamisessa ja johtamisessa nojaudutaan entistä selkeämmin päivitettyyn Digitaalinen Palkeet 2020 strategiaan ja varaudutaan myös kehittämisen ja projektityön osalta kasvaviin vastuisiin tietojärjestelmien omistajuuden osalta. Alkuvuodesta on kehitetty lisää välineitä resursoinnin suunnitteluun ja ennustamiseen pidemmälle tulevaisuuteen, jotta resurssitilanne pystytään huomioimaan jatkossa paremmin projektien käynnistys- ja priorisointipäätöksissä. Ensimmäisen vuosipuoliskon tavoitteena on myös tuotteistaa Palkeiden ketterän kehityksen malli tulevia digitalisaatioprojekteja varten.”


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi