Kieli Valikko
jättiläiskuva_blogi

Projekti-Instituutin blogi

31.10.2011 10.42

Menestyksen ja onnen avaimet työelämässä: vähemmän ”Diiliä”, enemmän flow’ta

Virpi Elers

Taloussanomien nettilehdessä (27.10.2011) kirjoittaja Harri Pietarinen rinnastaa nykypäivän työelämän tv:ssä pyörivään Diili-ohjelmaan. Hänen mukaansa Diili on kuin kärjistetty kuvaus työelämästä. Siinä kilpailu, selkään puukottaminen, riidat, juoruilu, ainainen kiire ja vaihtuvat tiimit ovat jokapäiväistä arkea.

Valitettavasti rinnastus ei ole kaukaa haettu. Työterveyslaitoksen kolmen vuoden välein työoloja mittaava työolotutkimus osoittaa samankaltaisia merkkejä negatiivisesta työolojen kehittymisestä. Samoihin johtopäätöksiin päädyttiin myös Suomen Projekti-Instituutin vuonna 2010 tekemässä tutkimuksessa, jossa keskityttiin erityisesti projektipäälliköiden työn kuormittavuuteen. Projektipäälliköiden tilanne vaikuttaa olevan jopa keskimääräistä huonommalla tolalla. Tutkimuksen mukaan projektipäälliköistä yli puolet (60 %) kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Ylitöitä tekee säännöllisesti lähes puolet vastaajista. Sari Tiainen valottaa viime kuun blogi-kirjoituksessaan tarkemmin projektipäällikön kuormitustekijöitä.

Mistä tämä epäsuotuisa työolojen kehitys johtuu? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Miten tästä kannattaa lähteä eteenpäin etsimään menestyksen ja onnen avaimia?

Kaikki tutkimuksissa esiin tullut ei ollut kuitenkaan negatiivista. Työn imua eli tarmokkuutta ja innostuneisuutta työssään koki Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vähintään muutaman kerran viikossa yli puolet työssä olevista. Työn ja kodin yhteensovittaminen sujuu ilman suurempia ristiriitoja yhä useammalla, vaikka aiemmissa tutkimuksissa tämä on koettu vaikeaksi.

Työn flow’ta metsästämässä

Edellä mainitun työn imun voisi parhaimmillaan samaistaa flow’n käsitteeseen. Flow on psykologi Mihaly Csikszentmihalyin mukaan optimaalinen tila, jossa ihminen valjastaa tunteensa oppimisen ja suorituksen palvelemiseksi. Flow-tilassa ihminen kokee voimakkaasti, mutta tunteet ovat hallinnassa ja kanavoituja: ne ovat positiivisia, energisiä ja auttavat tehtävän suorittamisessa. Masennus ja kokemusten latteus ovat virtauksen vastakohtia. Flow-kokemuksessa ihminen paneutuu täysin siihen, mitä tekee ­– sulkien kaiken muun tietoisuudestaan. Tunnekuohut katoavat ja vaikeinkin tehtävä tuntuu helpolta.

Optimaalinen flow-kokemus syntyy, kun ihmisen taidot vastaavat käsillä olevaa haastetta ja hän on innolla paneutunut kyseiseen aktiviteettiin. Csikszentmihalyi on tutkimuksissaan todennut ihmisten olevan onnellisimmillaan juuri tällaisina hetkinä elämässään.

Stressitilanteessa äly joutuu jäähylle

Ihmisten keskittymiskyky on parhaimmillaan silloin, kun vaatimukset ovat vähän tavallista ankarammat ja he saavat itsestään irti hiukan tavallista enemmän. Ihminen on siis tehokkaimmillaan flow-tilassa, mutta flow vaatii syntyäkseen tietyn fysiologisen virityksen. Kun fysiologinen viritystila on alhainen, myös suorituskyky on hyvin alhainen riippumatta työn alla olevasta asiasta. Virityksen kasvaessa innostumisen, motivaation ja sitoutumisen myötä myös suorituskykymme kasvaa. Tietyn viritystason ylitettyämme alkaa tilanne aiheuttaa stressiä, jolloin tehokkuutemme alkaa laskea. Stressitason kasvaessa aivojemme hätäjärjestelmä aktivoituu. Hätäjärjestelmä suosii pikaisia tunnepohjaisia reaktioita luovien ratkaisujen sijaan ja nopeutta ajattelun sijaan. Tunnekeskus ottaa kontrollin ja aivokuoren toiminnot supistuvat ja kapenevat. Mitä syvemmälle stressitilaan joudumme, sitä vähemmän voimme tallettaa tietoa muistiin, kiinnittää huomiota muihin asioihin, toimia joustavasti, tehdä suunnitelmia tai organisoida asioita.

Tämä aivojen hätäjärjestelmä on osa evoluution aikaansaamaa kehitystä, jonka tarkoituksena on ollut turvata henkiinjäänti. Selviytymisen kannalta on ollut tärkeää oppia automaattisia toimintoja, jotta vaaran uhatessa ei käytettäisi turhaa aikaa tietoiseen pohdiskeluun. Aivojemme toiminta perustuu energian minimoimiseen ja hermoverkkojen rakentamiseen oppimisen tuloksena. Aivojen kehittynein osa, aivokuori, mahdollistaa näiden hermoyhteyksien muodostumisen. Nykyaikana ihmisen ympäristö on monella tavalla erilainen ja tehokas toiminta tarvitsee automaation ohella myös tietoisia toimintoja, jotka valitaan ja päätetään harkinnan perusteella. Viime vuosina paljon johtamiseen liittyvässä kirjallisuudessakin käytetty käsite tunneäly liittyy läheisesti näihin aivojen eri alueiden toimintaan ja siihen, kuinka hyvin olemme itse ohjaksissa.

Tunneäly – avain onneen ja menestykseen?

Määritelläänpä tässä sana tunneäly. Se on 1) Kykyä TUNNISTAA omat tunteensa, 2) Kykyä HALLITA omia tunteitaan, 3) Kykyä MOTIVOIDA itseään, 4) Kykyä YMMÄRTÄÄ ja MYÖTÄELÄÄ muiden tuntemuksia sekä 5) Kykyä KOMMUNIKOIDA avoimesti muiden kanssa. Itsetuntemus ja omien tunnereaktioiden tunnistaminen ja hallinta ovat siis avainasemassa.

Flow-kokemukseen pääseminen on tunneälyä parhaimmillaan. Jokaisella meistä on tunneälyä, mutta valitettavasti harvalla meistä se on optimaalisella tasolla. Erityisesti vihastumisen yhteydessä saatamme joutua ”tunnekaappauksen” uhriksi. Ihmisen primitiivireaktiot (taistele tai pakene) pääsevät usein ohjaamaan toimintaamme tunnekaappauksen aikana. Riidan aikana saatamme puolustautua vastahyökkäyksellä tai vetäytyä tilanteesta. Mitä parempi ja tehokkaampi tunneälyn taso meillä on, sitä paremmin olemme itse ohjaksissa ja vastuussa tietoisesti tekemistämme päätöksistä vaikeissakin tilanteissa.

Vuosikausien psykologinen tutkimus antaa selkeän näkemyksen menestyksen ja onnen avaimiksi. Ihmiset ovat onnellisimmillaan silloin, kun he ovat kokonaan läsnä siinä, mitä tekevät, ja kun he tekevät asiaa sen itsensä takia. Flow-kokemuksen aikana olemme siis onnellisimmillamme, ja se on mahdollista saavuttaa kehittämällä tunneälyämme, oppimalla uusia asioita ja ottamalla vastaan riittävän (mutta ei liian) haasteellisia tehtäviä. Näistä avaimista ainakin osa on ihan omissa käsissämme.

Mikä on sinun tilanteesi? Milloin sinä viimeksi koit flow’n?

Lisätietoa:

Johdatko itseäsi vai oletko neuronien vietävänä, Ari Jokilaakso, Aristos 2007

Tunneälykäs ihminen menestyy elämässä ja ihmisten johtajana, Riitta Suurla, Aristos 2007

Tosi-tv:stä tuli totta: Töissä ollaan kuin Diilissä, Harri Pietarinen, Taloussanomat 2011

The Sweet Spot for Performance, Daniel Goleman,http://happydays.blogs.nytimes.com/ 2006

Työ ja terveys haastattelututkimus, Työterveyslaitos, 2009

Virpi toimii Projektijohtamisen konsulttina Suomen Projekti-Instituuttissa.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi