Kieli Valikko
jättiläiskuva_blogi

Projekti-Instituutin blogi

8.3.2011 12.47

Miten varmistan projektin onnistumisen?

Jussi Vähäkylä

Projektin onnistumisen mittareina pidetään projektin tuotos-, aikataulu- ja kustannustavoitteiden saavuttamista suunnitelmien mukaisesti. Nämä ovat oivia mittareita, kun arvioidaan projektien onnistumista ja projektipäälliköiltä luonnollisesti vaaditaan osaamista näiden asioiden suunnitteluun, valvontaan ja ohjaukseen. Mutta riittääkö näiden asioiden hallitseminen varmistamaan projektin onnistumisen?

Mikäli viimeaikaisia tutkimuksia on uskominen, niin ei riitä. Kävin viime syksynä Istanbulissa IPMA:n World Congressissa ja siellä osuin kuuntelemaan itävaltalaisen Irene Fellnerin esitelmää, jossa esiteltiin tutkimustuloksia projektien onnistumisen menestystekijöistä. Tutkimuksen valossa tärkeimmiksi menestystekijöiksi nousivat ryhmähengen luominen, tavoitteiden asettaminen ja työskentelyilmapiiri. Tuotos-, aikataulu- ja kustannustavoitteiden asettaminen on siis oleellista projektin onnistumisen kannalta, mutta se ei vielä takaa, että projekti menee maaliin odotetulla tavalla.

Projektipäällikön ja muiden projektissa toimivien henkilöiden sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä tekijöitä projektien onnistumiseen. Valitettavasti näihin asioihin ei aina kiinnitetä riittävästi huomiota esimerkiksi projektipäällikkövalinnoissa tai projektien mittaamisessa. Paras tekninen osaajasi ei siis välttämättä ole paras projektipäällikkösi. Kun valitset projektipäällikköä, niin varmista että henkilöllä on riittävät eväät projektiryhmän johtamiseen, ryhmähengen rakentamiseen ja hyvän työskentelyilmapiirin ylläpitämiseen.

IPMA:n ja PRY:n järjestämän projektipäällikköjen sertifioinnin taustalla onInternational Competence Baseline, joka määrittää projektipäällikön tarvitsemat kompetenssit. Yksi osa-alueista on käytöspätevyys, jossa käsitellään nimenomaan ihmisten johtamiseen, sosiaalisiin ja vuorovaikutustaitoihin liittyviä asioita. Toistaiseksi itse projektipäällikön sertifiointiprosessi ei kuitenkaan painota näitä asioita, vaan laatuleiman saa, kun osaa suunnitella aikatauluja, laskea kustannuksia ja tehdä riskianalyysejä. Käytöspätevyyden mittaaminen ei ole yksinkertaista, mutta haastan kuitenkin sertifioijat pohtimaan tapoja tämän arvioimiseen, jotta projektimme olisivat tulevaisuudessa entistä onnistuneempia.

Hyvä projektinjohtaminen koostuu siis sekä rautaisesta menetelmäosaamisesta että rakentavasta ihmisten johtamisesta. Sillä aikaa kun odotamme, että sertifioijat tarttuvat ihmisten johtamisen mittaamisen haasteeseen, niin voisin haastaa jokaisen projektipäällikön arvioimaan omaa toimintaansa projekteissa ennen kaikkea ihmisten johtamisen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Kysy itseltäsi: ”Seuraisinko minä kaltaistani projektipäällikköä?”

Jussi Vähäkylä toimi konsulttina sekä johdon tehtävissä Suomen Projekti-Instituutissa vuoteen 2011 asti.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi