Kieli Valikko
jättiläiskuva_blogi

Projekti-Instituutin blogi

12.2.2015 9.10

Onko firmasi stressaantunut?

Teppo Nurminen

”Valitat kun elämä ei ollukaan iisii” laulaa Erin kappaleessaan Toiset mimmit. Mitä tuo helpompi elämä sitten voisi olla? Helppouden voi määritellä vaikkapa tarpeettomien vaikeuksien välttämiseksi. Meidän tulisi siis pystyä hallitsemaan elämäämme siinä määrin kun sitä yleensä pystyy hallitsemaan. Miten pääsemme siihen? Tai jopa: miten firmamme pääsee siihen?

Omassa elämässämme tarpeettomia vaikeuksia voi välttää ainakin toimimalla pitkäjänteisesti, eli pohtimalla, miten minun kannattaisi nyt toimia, että minulla myös viikon, kuukauden tai vuoden päästä menisi hyvin. Ennakkosuunnittelu tarkoittaa yksinkertaisimmillaan vaikka sitä, että valmistelen ja suunnittelen seuraavaa päivää tai viikkoa etukäteen. Firman kohdalla se tarkoittaa, että tämän hetken pyörittämisen lisäksi suunnittelemme myöskin tulevia hetkiä, usein jopa vuosien tähtäimellä.

Yksilötasolla stressitekijöiden vaikutusta saa laitettua aisoihin esimerkiksi pitämällä kirjaa tekemättömistä asioista, ylläpitämällä listaa tulevista töistä. Kokonaisuuden visuaalinen hahmottaminen lievittää sitä pyörremyrskyä, joka varsinkin öiseen aikaan aivoissamme raivoaa.

Yksilölle stressiä syntyy paitsi liian paljosta tekemisestä, myös liian vähästä tekemisestä. ”Firmastressi” voi heikompina kausina ilmetä yrityksen lamaantumisena tai siilipuolustukseen ryhmittymisenä aivan kuten yksilöilläkin. Arvatenkin meidän kannattaisi sekä yksilöinä että yhteisönä toimia juuri päinvastoin. Kiireettömämpänä kautena pitäisi olla viisautta miettiä, mitä meidän kannattaisi tehdä nyt, jotta tilanteen taas tullessa päälle ei elämä menisi liian vaikeaksi. Kannattaisiko saattaa omat prosessit ajan tasalle? Kannattaisiko vain yrittää pärjäillä ja sinnitellä päivästä päivään, vai hankkia siinä ohessa itsellensä taitoja ja käytäntöjä, jotka auttavat pärjäämään tulevaisuudessa?

Mitä ”itsekuri” tarkoittaa firmatasolla?

Jos itse laitan illalla valmiiksi kaiken, mitä seuraavana päivänä tarvitsen, miksi en esimerkiksi yksikköni johtoryhmässä kuitenkaan aina hoksaa, mitä meidän jo nyt – vaikka ennen hiihtolomia, ennen Pääsiäistä tai ennen kesälomia – kannattaisi laittaa nopeasti kuntoon, jotta meillä kaikilla menisi paremmin elokuussa, ensi vuonna tai sitä seuraavana? Mitä meidän toisin sanoen kannattaisi nyt kehittää, jotta prosessit olisivat tuoreessa rasvassa sitten kun iso pyörä jälleen pyörii kovaa? Tee itsellesi testi: huomaatko useinkin harmittelevasi, ettette sittenkään aloittaneet jotain kehitystä silloin viime vuonna jolloin se nyt olisi jo käytössä ja tuottaisi meille hyötyä?

Huono uutinen on se, että kaikki tuo vaatii itsekuria. Hyvä uutinen on se, että yksilötasolla se ei usein mitään muuta vaadikaan. Helpompi ja stressivapaampi elämä on siis omissa käsissämme, ja se vaatii ”vain” sen tekemistä, joka auttaa minua kahden kuukauden päästä.

Mitä itsekuri tarkoittaa firmatasolla? Kun kuvioissa on mukana useampi kuin yksi henkilö, vaatii oikeiden johtopäätösten tekeminen myös yhteistä tulkintaa asioista, keskustelua ja pohdintaa. Onko meillä esimerkiksi sellainen vuosikello, joka auttaa ymmärtämään, mitkä asiat kannattaisi tehdä juuri nyt? Tiedämmekö yleensäkään, mitä kaikkea tekemistä meillä on käynnissä? Tai onko meillä ketteryyttä valita erilaisten suhdanteiden vallitessa oikean kaltainen strategia, ja nimenomaan suunnata strategiaamme ja tekemistämme tarpeen vaatiessa uudelleen kesken vuodenkin? Onko meillä vuosikellon rinnalla ”suhdannekello”, joka kertoo meille, mitä meidän tänään kannattaisi tehdä, jotta noususuhdanteen nyt häämöttäessä olisimme siihen parhaalla tavalla varautuneita? Vai alistummeko vain ympäristön stressitekijöihin ja annamme niiden stressata ja lamauttaa firmamme?

Helpompi elämä koittaa silloin, kun pääsee tulipalojen sammuttamisen ja ikuisen säätämisen yläpuolelle, suunnittelemaan tulevaa. Enää tarvitsee päättää milloin sen aloitamme.

Teppo Nurminen  

Kirjoittaja on Suomen Projekti-Instituutin toimitusjohtaja.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi