Kieli Valikko
jättiläiskuva_blogi

Projekti-Instituutin blogi

6.6.2011 10.47

Syntynyt johtajaksi

Merja Galler

Joskus informaatioähkyn uuvuttamana kiehtoo ajatus riisua tieto kaikesta kirjallisesta ja sähköisestä materiaalista ja keskittyä vain siihen mitä jää jäljelle, siihen mitä ihminen voi nähdä ja kokea. Unohtaa hetkeksi se, mitä kukin alan johtava tietäjä tuosta ja tästäkin sanoisi. Tuntuu, että kaikille argumenteille on tänä päivänä mustaavalkoisella olevat tutkimustuloksensa, olivat ne sitten ostettuja tai aitoja.

Tuntuu, että yksilön itse tekemät havainnot ja johtopäätökset, ja sitä kautta oppiminen ovat jääneet alakynteen. Odotetaan herkästi, että kaikkeen löytyy valmis perusteltu vastaus milloin mistäkin; joko kirjoista, kursseilta, valmentajilta tai internetistä. Mutta mitäpä, jos tätä kaikkea ei olisikaan tarjolla? Mitä, jos oppimamme perustuisikin pelkkiin havaintoihimme?

Jos näin olisi, saattaisi johtamiskulttuurikin näyttäytyä meille hyvin erinäköisenä. Kuulin jokin aika sitten erään intiaaniheimon jäsenen puhuvan aiheesta “natural leadership”. Hän kehotti meitä tarkkailemaan lasten leikkikenttää ja katsomaan onko joukossa joku, jota lapset luonnollisesti seuraavat. Tässä intiaaniheimossa tällaiset lapset huomioitiin heimopäällikköjen keskuudessa jo varhaisessa vaiheessa ja heistä kasvatettiin myöhemmin heimon tulevia johtajia. Luonnolliset lahjakkuudet kasvatettiin näyttämällä heille esimerkkiä ja antamalla tukea tehtävä tehtävältä. Mielenkiintoista on myös, että eräässä toisessa intiaaniheimossa jäsenet valitsivat itse johtajansa. Johtajia on voinut olla useita ja eri tilanteisiin on voinut olla eri johtajat. Tilanteen mukaan ja tarvittaessa jäsenet ovat siirtyneet toisen johtajan seuraajaksi. Asema ja luottamus on pitänyt ansaita.

Jos johtajalahjakkuuksia on olemassa jo syntyessään, niin millaisia he ovat? Millaisia henkilöitä me seuraisimme? En saa mieleeni itse leikkikentän aikaisia muistoja, mutta sen sijaan muistan opiskelukaverini, joka yhteisessä keikkatyössämme oli se, jonka puoleen käännyttiin joka kerta, kun toivottiin tiettyihin ongelmiin ratkaisua. Hän oli diplomaatti ja kaikille oikeudenmukainen. Kuunteli jokaisen näkemykset ja vei ongelmat asiallisesti johtotasolle ratkottavaksi. Häntä oli helppo seurata ja hän oli suunnannäyttäjä ja esimerkki. Tässä henkilössä saattoi piillä synnynnäistä johtajuutta. Ja mikäli tietoni pitävät paikkaansa, ovat hänen nykyiset alaisensa erittäin tyytyväisiä työntekijöitä.

Haluaisin rohkaista jokaista projektipäällikköä, tiimiesimiestä ja johtajaa, oikeastaan ihan ketä vain, pysähtymään hetkeksi tarkkailemaan ja oppimaan omista havainnoistaan. Hetkittäin on viisautta unohtaa rationaalinen tieto ja keskittyä vain siihen, mitä itse näkee ja kokee. Näin kesän kynnyksellä luontokin vaatii pysähtymistä; se kutsuu meitä katselemaan mitä ympärillämme tapahtuu. Näillä sanoilla kutsunkin sinut hetkeksi miettimään, millainen olisi se henkilö, jota sinä leikkikentällä seuraisit.

Kirjoittaja Merja Galler toimii projektinjohtamisen konsulttina Projekti-Instituutissa


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi