Kieli Valikko
refe fingrid 1140 380

Fingridin omaisuus on Elviksen hyvässä huomassa

Fingridin omistama Suomen sähkönsiirron kantaverkko on voimakkaassa kehitysvaiheessa. Yhtiöllä on mittava investointiohjelma, jonka puitteissa peruskorjataan, uusitaan ja laajennetaan verkon sähköasemia ja voimajohtoja. Lisäksi viime vuosien aikana on toteutettu erillisiä suurprojekteja, joissa on rakennettu merikaapeliyhteyksiä niin Ruotsiin (FennoSkan2) kuin Viroonkin (EstLink2) sekä varavoimalaitos Forssaan. Yhtiön verkko-omaisuus käsittää 113 sähköasemaa ja 14 300 km voimajohtoja, ja on jälleenhankinta-arvoltaan lähemmäs 5 miljardia euroa. Tämän omaisuusmassan hallintaan on rakenteilla erityinen omaisuudenhallinnan tietojärjestelmä Elvis.
Kantaverkon investointitarpeet perustuvat pitkäjänteiseen verkkosuunnitteluun, jossa otetaan huomioon sähköntuotannon ja -kulutuksen ennusteet, sähkömarkkinoiden tarpeet, käyttövarmuusnäkökohdat sekä nykyverkon kunto. ”Lähivuosien toimenpiteet on tuossa suunnittelussa yksilöity jo tarkasti, mutta karkeammat suunnitelmat ja visiot ulottuvat pisimmillään aina 2030-luvulle asti”, tarkentaa Fingridin rakentamispäällikkö Keijo Välimaa.

Kantaverkon rakentaminen toteutetaan avaimet käteen -urakoina alan erikoisurakoitsijoiden toimesta. Tyypillinen verkkoinvestointiprojekti on arvoltaan 3-20 M€ ja rakentamisaika urakan allekirjoituksesta sen vastaanottoon vie 1-3 vuotta. Valmistelevat esisuunnittelu-, YVA- ja lupakäsittelyvaiheet huomioon ottaen hankkeen kesto voi olla yli 5 vuotta. Vuositasolla verkkoinvestointeihin käytetään lähivuosina noin 100 M€.

Fingridin tehtävä on olla taloudellisesti tehokas ja varmistaa, että valot pysyvät päällä joka kaupungissa ja maakunnassa. Tavoite kulminoituu siirtokapasiteetin ja riittävyyden varmistamiseen, jota mitataan EU-tasolla vuosittain. Fingrid ei ole julkishallinnon organisaatio, mutta sen toimintaa valvoo Energiavirasto ja Fingrid toimii hankintalain mukaan. 

Hyvä omaisuuden hallinta asettaa korkeat vaatimukset hyvälle tiedonhallinnalle

Projekti ELVIS (ELectricity Verkko Information System) sai ensisysäyksensä vuonna 2008, kun Fingridin omaisuuden hallintaan ja toiminnan ohjaukseen haluttiin ehyt tietojärjestelmäkokonaisuus. Tietojärjestelmäkokonaisuuden tarkoitus oli tukea omalta osaltaan kantaverkon hallintaa, kehitystä ja päivittäistä ylläpitoa. Muutoksen tarve syntyi, kun yli 20 vuotta vanha järjestelmien joukko, jossa oli puutteellinen integraatio, ei palvellut enää tarkoitustaan. 

Fingrid etsi ”best of breed” -ohjelmistoja, joilla on pitkä elinkaari ja kyky kommunikoida keskenään. Fingrid päätyi kokoamaan uuden uraauurtavan työkalunsa kahdeksasta tuotteesta koostuvaan integroituun ratkaisuun, jossa master data lepää yhdessä näistä. Elvis-kokonaisuus tulee integroitumaan myös Fingridin muihin, kuten taloushallinnon, järjestelmiin.

Uuden toiminnanohjausjärjestelmän kokonaisvastuullisena toimittajana toimii IBM. IBM:n lisäksi projektissa on kymmenen kumppania, joista Suomen Projekti-Instituutti  toimittaa Oraclen projektisalkunhallinnan ohjelmiston Primaveran. Tämä 27 miljoonan euron projekti toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen vaihe on jo toteutettu.

”Elvis siis mahdollistaa tiedon kulkemisen vapaasti järjestelmästä toiseen”, luonnehtii Elviksen projektipäällikkö Marcus Stenstrand. Tällä omaisuudenhallintatyökalupakilla Fingrid halusi luoda kokonaisnäkymän verkon kehittymisen elinkaareen, ohjata nykyisen työn tekemistä ja auttaa tulevan rakentamisen ennakointia. Uusi järjestelmä pitää sisällään esimerkiksi voimalinjojen huoltojen ja keskeytysten suunnittelun ja mahdollistaa nopean häiriötilanteiden selvittämisen. Järjestelmällä voidaan myös suunnitella ja budjetoida tulevaisuuden investointi- ja huoltoprojekteja ja tilata työtä alihankkijoilta. 

Primavera auttaa näkemään kokonaisuuden läheltä ja kaukaa

Osana Elvis-tietojärjestelmähanketta Fingrid on ottanut syksyllä 2013 käyttöön Primavera-projektinhallintasovelluksen.  Primaveraa käytetään elinkaarihallinnassa ja tulevaisuuden näkymien kristallisoinnissa; Primaverassa hallinnoidaan verkon kehittämiseen liittyvää projektiportfoliota alkaen kunkin projektin esisuunnittelusta aina valmistumiseen asti. Primaveran antaa  kokonaisnäkymän investointitoiminnasta ja siihen liittyvästä rahankäytöstä pitkälle tulevaisuuteen. 

Ennen Primaveran käyttöönottoa käytössä ollut sovellus käsitti lähinnä käynnissä olevien urakoiden sopimusten maksuerien päivittämisen ja ennustamisen. Primaveran käyttö on vielä alkuvaiheessa, mutta sen odotetaan parantavan ja tehostavan projektiportfolion hallintaa, joka sisältää lukuisia hankkeita eri elinkaaren vaiheissa.

Primavera tulee sisältämään kantaverkkoon liittyvien investointi- ja perusparannusprojektien lisäksi kaikki tuotekehitys- ja IT-projektit. Yksittäisen projektin suunnittelu,  budjetointi, toteutus sekä kustannusseuranta yksittäisen laskun tasolle asti hoituu Primaveran kautta. Primavera tuo suoraa etua manuaalisen työn vähenemisenä, kun irrallisten taulukkodokumenttien kahlaamisesta  ja lukuisten laskujen  kierrättämisestä päästään eroon. 

Muihin Elvis-järjestelmän osiin rakennettavien yhteyksien kautta Primavera linkittyy verkko-omaisuuteen mm. siten, että käynnissä olevien projektien edellyttämiä keskeytyksiä voidaan käsitellä Primaverassa ja rakennettavat uudet verkkokomponentit saadaan mukaan toisaalla IBM Maximossa tapahtuvaan omaisuuslaskentaan. Esimerkiksi kantaverkon investointiprojekteissa Fingrid suunnittelee projektiaikataulun Primaveran avulla. Projektiaikatauluun kirjataan myös mahdolliset keskeytystarpeet käytössä oleville voimajohdoille. Keskeytyksissä on aina paljon sidosryhmiä huomioitavana sekä matala toleranssi korjaaviin liikkeisiin; tehtävä pitää hoitaa kerralla oikein.  Kun projektipäällikkö kirjaa  keskeytyspyyntötarpeen Primaveraan, Primavera luo uuden keskeytyspyyntötyömääräimen Maximoon, jonka pohjalta luodaan keskeytyssuunnitelma. Kun työ on suoritettu, kuittaa palvelutoimittaja työn tehdyksi suoraan Maximoon, josta tieto leviää kaikkiin Elviksen järjestelmiin.

Pioneerityö jatkuu

Alkuvuodesta 2015 otetaan käyttöön Elvis projektin toinen vaihe jolloin otetaan mukaan kantaverkkoalan erikoisohjelmistot ja kolmas vaihe viimeistelee kokonaisuuden. ”Meillä on iso puristus tulossa seuraavan vuoden aikana, kun luomme keskusteluyhteydet useamman ohjelmiston välille,  mukaan lukien alamme erikoisohjelmistoihin. Nyt on perusta kunnossa,”, kommentoi Marcus Stenstrand.

Elvis auttaa ja pakottaa katsomaan toimintaa kokonaisuutena; yksittäiset hyödyt eivät realisoidu, jos koko järjestelmäkokonaisuus ei pelaa yhteen. ”Asentajakaan ei välttämättä vielä tiedosta, mihin kaikkeen hänen syöttämäänsä dataa käytetään”, naurahtaa Marcus Stenstrand. Elvis on ainoa laatuaan kansainvälisestikin; kaikilla on aika pitkälle samat välineet käytössään, mutta jokainen iralllisena.  Fingrid tekee alallaan pioneerityötä tiedon vapaan kulun ja hyödyntämisen eteen. 

Artikkeli on julkaistu PRY:n Projektitoiminta-lehdessä 1/2014.